Vanhus ja meri

Päähenkilö on vanha kuubalainen kalastaja, joka epäonnen seuraamana on viikkokaudet ilman saalista. Mies on yksinäinen, hänen ainoa seuralaisensa on poika, joka joskus on ollut hänen kanssaan merillä ja joka liikuttavan uskollisesti huolehtii hänestä, vanhuksesta. Vanhus uneksii vain rannalla olevista leijonista. Ne leikkivät hämärässä kuin nuoret kissat, ja hän rakastaa niitä samoin kuin isä rakastaa poikaa. Kirjassa esiintyvä ystävyyssuhde on todella läheinen, koska poika haluaa huolehtia vanhuksesta ja myös vanhus haluaa huolehtia pojasta, kumpkikin rakastaa toisia, koska ovat olleet melkein pojan syntymästä asti tekemisissä. Uhkatekijöitä ystävyydessä on se, että kun vanhus menee merelle pojan kanssa, mutta kalaa ei ala tulemaan niin pojan isä huolestuu ja pojan pitää palata kotiin. Vanhus on yhteensä merellä 84 päivää ja poika lähti 40 päivän jälkeen kotia. Siinä ystävyys oli melko lähellä kariutua, koska poika ja vanhus ei nähnyt toisia pitkään aikaan. Vahvuuksia ystävyydessä on se, että ystävyys ei lakannut vaikka pojan piti lähteä kotiin ja he selvittivät yhdessä monta vastoinkäymistä.